Oon taas löytänyt tieni näppäimistön ääreen viime viikon häätohinoiden jälkeen. Rakas siskoni meni naimisiin ja olin yksi hänen morsiusneidoistaan. Sen vuoksi en paljon ehtinyt kuviakaan räpsimään, mutta muita kuvaajia kyllä oli paikalla. Häät olivat ihanat ja tuore aviopari vielä ihanampi ♥ Kuukauden päästä olisi tulossa kolmannet häät tälle vuodelle, hih!
Mutta asiaan. Tällä kertaa luvassa on ruokakuvia Puolasta, kuten jo viime postauksessa mainitsin. Kerroin myös muutamasta muusta jutusta joista aion vielä kertoa, mutta edetään (hitaasti mutta varmasti ja) kronologisesti. Joten sen pidemmittä puheitta, kaikki kuvaamani ateriat Puolan reissulta. (Kollaaseina, ettei tästä tulisi ihan niin pitkää!)
Ensimmäinen ateria oli todellisuudessa blinejä ja lohta eräässä Gdanskin venäläisessä ravintolassa, mutta siellä oli niin hämärää, että ottamastani kuvasta ei oikein tahtonut saada selvää. Mutta se oli hyvää!
Kuvissa esiintyvistä aterioista ensimmäinen, tai osa siitä, on hotellimme Puron aamiainen. Kuvassa jotain marja-hedelmä-pannukakkuja hunajalla, hilloa ja tuorejuustoa sekä kahvia ja appelsiinimehua. Ja Nutella, jonka rosvosin siskolle tuliaiseksi kun en sitä sitten syönytkään. Mä rakastan hotelliaamiaisia ja kukapa ei!
Fajna Baby! oli kuppikakkukahvila jonka vitriini oli täynnä toinen toistaan suloisempia luomuksia! Pitkällisen pohdinnan jälkeen hostmamani valikoi joukosta vadelmaisen kakkusen ja minä mansikkaisen. Kuorrutteen alta paljastui vielä valkosuklainen kätkö. Jos vaan ikinä poikkeatte matkallanne Gdanskiin niin käykää tuolla, jooko? Ja tuokaa mulle tuliaiseksi yksi!
Kuppikakkujen jälkeen ei hetkeen ollut nälkä mutta ennen junamatkaa meidän oli silti syötävä. Päädyimme tilaamaan hampurilaiset, suunnaton määrä ranskalaisia ja coleslaw'ta. Maistui!
Eräänä päivänä kävimme myös italialaisessa ravintolassa hostmamani opiskelutovereiden kanssa. Jotkut tilasivat pastaa, mutta puolet porukastamme tilasi samanlaiset pizzat - tosin vain yhteen sai laittaa oliiveja. Salamia ja juustoa sekä fetaa, tomaattia ja salaattia. Tämä oli hyvä pizza. Niin hyvä, että maltoin kuvata vasta viimeisen jäljellä olevan palan, kun en jaksanut syödä sitä.
Ja vielä viimeiseksi vesimelonijuoma, jonka nautin puiston reunalla, kauppakeskukseksi remontoidun vanhan panimon pihamaalla. Oli aurinko, oli vihreää, oli kesäjuomaa ja kesä. En todellakaan muista mitä kaikkea juomaan heitettiin, mutta vesimelonilta se maistui niin kuin pitikin. Hyvä mutta hämärä juoma.
Intialaisessa kävimme juomassa mangolassia ja syömässä riisiä, naan-leipää ja murto-osan valtavista ruoka-annoksistamme. Itse jaksoin ehkä puolet, ja jälleen jäi hiukan harmittamaan kun enempää en saanut syödyksi, sillä ruoka oli hyvää. Todella hyvää. Samoin mangolassi. Ja naan-leipä, jota me tilasimme valkosipulilla maustettuna.
Mäkkärissä piti käydä myös. Ei vaadi selitystä. :D
Vuonna 1956 Poznanissa tapahtui mullistavia asioita (tai ainakin yksi) ja siihen liittyen on myös museo. Emilian opiskellessa me kommuunin muut jäsenet suuntasimme sinne sateensuojaan ja tutustumaan paikalliseen historiaan. Ja sen jälkeen yläkertaan kahville.
Lauantaina kävimme katedraalissa ja sen jälkeen syömään! Ravintolassa luulin tilanneeni samaa kuin hostmama, mutta pöytään tuotiin kaksi erilaista annosta. Molempia annoksia maistettuani olin kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen siihen, että saimme erilaiset annokset. Vaikka me saimme molemmat hyvän ja laadukkaan näköiset annokset, maistui omani paremmalta.
Viimeisenä päivänäni, jonka vietin Poznanissa, kävimme lounaalla. Kaksi viimeistä kuvaa nappasinkin tältä aterialta. Vesikannussa oli granaattiomenaa ja sitruunaa. Lounaan aloitimme bataattikeitolla, joka oli sopivan tulista jopa minun suuhuni. Seuraavaksi saimme eteemme pierogeja, jotka ovat melko puolalaista ruokaa. Tällä kertaa taikinan sisään oli leivottu vasikkaa. Annokset olivat juuri sopivat, sillä jaksoin jopa syödä kaiken!
Näiden lisäksi söin tietysti puolalaista makkaraa, yhden kokonaisen ja muutaman maistiaispalan keskiaikaisella menetelmällä savustetuista makkaroista. Leivässä tarjoiltavaa keittoa en maistanut, mutta hostmamalla oli omat epäilyksensä siitä, kuinka hyvin keitto olisi minulle maistunut. Yksi matkatovereista kuitenkin tilasi ja söi sitä, joten ainakin näin sellaisen!
Huh, jopas sain ruuasta asiaa aikaiseksi. Toisaalta se kuitenkin on lähellä mun sydäntä! Tälle päivälle oon keksinyt itselleni vielä vaikka mitä muuta tekemistä. Ainakin kauppaan pitäisi mennä, kunhan tuo sade lakkaa. Toivottavasti aurinko pääsee vielä kuitenkin näyttäytymään! Mahtavaa viikkoa tyypit, nauttikaa kesästä ☺
.jpg)
