pieni suuri seikkailu

Joujou! Taas on viikko vierähtänyt ja kaikenlaista olenkin ehtinyt puuhastella. Koska viime viikolla oli ihan superlämmintä, yritin olla vähän normaalia enemmän neljän seinän ulkopuolella ja jotensakin myös onnistuin tavoitteessani. Koska kuumassa paahteessa ei kuitenkaan koko päivää kiinnostanut hikoilla, pysyttelin myös kämppäni viileässä varjossa lukemassa.

Viime viikolla pesin useita koneellisia pyykkiä, taioin mustikkapiirakan, vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat, siivosin ja suunnittelin hieman myös tulevia postauksia (muun tulevaisuuteni suunnittelun ohessa). Päätin, että esittelen jossain vaiheessa hieman elämääni työttömänä ja avaan myös vähän fiiliksiä työnhaun kamaluudesta ja... tuskasta.

Mutta sitten pari sanaa viikonlopusta, tai oikestaan vaan lauantaista. Perjantaina jätin taakseni betonisen Kouvostoliiton siirtyäkseni muihin maisemiin, ja lauantaina olikin vuorossa Seikkailu, joskaan en vielä aamulla sitä tiennyt. Tarkoitus kun oli käydä siskoni opiskelukaupungissa tsekkaamassa kämpän postit (sisko lomailee porukoiden ruokapatojen äärellä) ja hakemassa sieltä tuuletin viilentämään allekirjoittaneen elämää.

Päädyimme kuitenkin Savukosken sillalle joka kaikesta päätellen sijaitsee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla. Siellä nautittiin tuulesta ja varjoista, sillä autossa oli kuuma. Todella kuuma. Kävin jopa kahlaamassa rantavedessä, ja sen verran tänä kesänä olen viettänyt aikaani vedessä. Kylmää oli. Mut ei se mitään. Mun mielestä on ihanaa tutkia uusia paikkoja, jopa ihan vaan nousematta autosta.

Toivotan taas ihanaa viikkoa! Muistakaa suojakertoimet!