olgat lämmittämään varpaita

Hauskaa joulukuuta toverit!

Tässä yhdet villasukat, jotka löytävät tiensä jouluksi lahjapakettiin. Nämä yksilöt saattavat tosin vielä vaihtaa omistajaa, koska allekirjoittanut saattoi ajatuksissaan tehdä aika jämptit koon 39 sukat ja tuleva omistaja kaipaisi pienempiä. Saapa nähdä, miten käy, mutta jonkun jalkoja nämä kuitenkin päätyvät lämmittämään! Vähän riippuu myös seuraavien projektien etenemisestä kuitenkin...

Olga-sukkiin törmäsin jossain netissä ja etsin ohjeen käsiini. Selkein löytämäni ohje oli mielestäni Lankahelvetti-blogissa, ja sitä käytin itsekin sukkia neuloessa. Alkuperäinen ohje Olga-sukkiin löytyy Punomosta. Malli oli mun mielestä ihan kiva, ja halusin kokeilla jotain uutta. Tähän pääsin nopeammin jyvälle kuin viimeksi neulomiini piirakkasukkiin (jotka on muuten taas puikoilla, tällä kertaa vaaleanruskeana).

Mulla oli lankoina uudempaa ja melko vanhaa 7veljestä ja puikot sopivasti 3½. Luonnonvalkeat raidat tein valkoisista piirakkasukista ylijääneestä langasta, koska mulla oli epäilykseni tuon täplikkään beigen langan riittävyydestä. Mummulassa vieraillessa sain matkaan jonkun verran sukkalankoja, kun mummu ei juuri enää neulo. Täplikäs beige oli siis 100 gramman kerä mummun varastosta, ja raidat tein siksi, että jos beige olisi loppunut kesken, en varmaan olisi enää mistään löytänyt samanlaista!

Näiden lisäksi joululahjaksi on menossa siis piirakkasukat ja muutama muu juttu, joista on myöhemmin tulossa myös postausta. Osan lahjoista aion kuitenkin ostaa, ja olenkin jo ostanut. Paketeista löytyy tällä hetkellä aika paljon kotimaista, kuten Muurlaa, Finlaysonia ja Arabiaa. Vaikka joulun suunnitelmat on itsellä vielä tällä hetkellä aika auki, niin en silti aio jättää suunnittelua ja fiilistelyä kokonaan väliin tänä vuonna!

Kivaa joulun aikaa itse kullekin. :) Kommentit piristävät taatusti mun päivää, sana on vapaa.

mahdottoman hyvä feta-kasvispiirakka

Heipähei!

Mä en oikeesti ole mikään huippukokki, millään mittapuulla, mutta oon nyt tullut huomanneeksi, että blogissa jaan aika paljon kokkailujeni aikaansaannoksia. Yhteenmuuton jälkeen on tullut kuitenkin nähtyä astetta enemmän vaivaa keittiössä, kun on joku jolle laittaa ruokaa. Ei sillä nyt niin väliä ole, mitä itse suuhunsa laittaa. Kahdelle on mukavampi kokata, eikä sitä samaa pöperöä tarvitse syödä päiväkaupalla toisin kuin yksin asuessa.

Meidän tupareistakin on nyt jo vierähtänyt viikko jos toinenkin, ja tämän piirakan taioin omin pikku kätösin jo melkein kuukausi sitten. Tarkoituksena oli testata reseptiä tupareiden tarjoiluja varten, ja tässä yksilössä onnistuin erityisen hyvin, vaikka itse sanonkin! Reseptiä varten poimin juttuja melkoisen monesta eri ohjeesta, joten en laita tähän nyt yhtäkään niistä, vaan kerron mitä ihan oikeasti itse tein.

Feta-kasvispiirakka

Pohja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 g voita
½ dl vettä

Täyte
200 g parsakaalia (pakaste)
200 g feta-juustoa kuutioina
1-2 paprikaa
kirsikkatomaatteja

Kastike
2 munaa
2½ dl kolmen juuston ruokakermaa
(pippurisekoitus, kuivattu valkosipulijauhe, paprikamauste)

1. Voitele piirakkavuoka. (Mun vuoka oli halkaisijaltaan noin 28 cm, mutta 26 cm halkaisija olis ollut aika optimaalinen.)

2. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja nypi sormin joukkoon pehmeä rasva. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Nosta hetkeksi jääkaappiin viilentymään. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla ja paista uunin alimmalla tasolla 10 min 225 asteessa.

3. Paloittele feta ja tuoreet kasvikset. Mulla oli aika pieniä paprikoita, jotka oli kaikki eri värisiä, niin otin jokaisesta noin puolet että saisin piirakkaan väriä. Tomaatteja heitin joukkoon ehkä kymmenkunta, kun niitä sattui olemaan.

4. Sekoita täytteen kasvikset kulhossa. En tiedä luulenko vaan, mutta oli ehkä helpompi saada tasaisesti kaikkea ympäri piirakkaa kun ne oli sekoitettu yhteen. Jos haluaa säästää tiskiä, tässä kannattaa hyödyntää taikinakulhoa.

5. Levitä täytteet piirakkapohjalle.

6. Sekoita kastike, eli munat ja kerma. (Tässä voi taas hyödyntää sitä samaa kulhoa! Itse tein sen kuitenkin eri kulhoon.) Lisää joukkoon mausteita oman maun mukaan.

7. Kaada kastike kasvisten päälle piirakkapohjalle. Törkkää koko komeus uuniin. Paista keskitasolla 45 min 200 asteessa. (Paistoaika oli mulle vähän vaikea päättää, kun oli tuoreita kasviksia ja pakastettuja. Lisäks kaikissa mun soveltamissa ohjeissa oli eri paistoaika ja -lämpötila. Tulos oli kuitenkin hyvä, joten tuskin ajassa ja lämpötilassa oli kamalasti vikaa.)


Mä olen kyllä kerrankin oikeesti todella tyytyväinen itseeni! Harvemmin saan aikaan jotain mikä sekä näyttää mahtavalta että maistuu loistavalta. Hehee. Mitä piditte?

punaista ja valkeaa

Hellurei!

Mä jaan tässä nyt yhden ohjeen muffinsseihin, joita oli alunperin tarkoitus tehdä meidän tupareihin. Menun suunnittelu aloitettiin todella hyvissä ajoin ja yhtenä kohtana listalla oli muffinssit, koska niiden tekemisessä mä oon aika hyvä. Pakkasesta löytyi puolukoita, joten päätettiin käyttää niitä leivoksissa (vispipuuron menekki kun ei meillä ole mikään päätähuimaava). Pinterestistä löysin useammankin sopivan ohjeen.

Tupareiden tarjoilua testattiin lokakuun alkupuolella, hyvissä ajoin ennen itse kekkereitä. Näiden muffinssien osaöta testikierros jäikin ainoaksi. Seuraavaa kertaa ajatellen se silti paljastuikin aika olennaiseksi, varsinkin näiden puolukka-valkosuklaamuffinssien osalta - taikinan annostelu vuokiin ei onnistunut ihan niin kuin piti. Ensimmäisen pellillisen vuokiin olisi taikinaa mahtunut vielä saman verran lisää, ja toinen pellillinen tehtiinkin niin, ja niistä tuli paremman kokoisia.

Puolukka-valkosuklaamuffinssit (n. 12 kpl) (ohje löytyy täältä!)

Tarvitset:

150 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
1-1 ½ tl kardemummaa
2-3 reilua kourallista kokonaisia puolukoita (minä käytin vähän enemmän, pakastettuja marjoja)
valkosuklaata rouhittuna reilunkokoisiksi paloiksi (koska suklaa on rakkautta, käytin ehkä n. 100 g)

Vaahdota sula voi ja sokeri, lisää munat joukkoon yksitellen vatkaten.
Yhdistä kuivat aineet, puolukat ja valkosuklaa ja lisää ne seokseen.
Lusikoi vuokiin ja paista muffinit uunin keskitasolla, 200 astessa noin 15-17 minuuttia.

Mulla tuli tosiaan vähän enemmän muffinsseja kuin ohjeen mukaan piti, mutta syynä oli varmasti kokoero. Pakastettujen marjojen käyttö saattoi myös vähän hankaloittaa leipomista. Kovin kauniitakaan näistä ei tullut, mutta maku sentään oli hyvä! Suosittelen kokeilemaan, nää oli helppoja ja nopeita tehdä. Ja ihanan jouluisen värisiä. *<:)

Otan mielelläni vastaan puolukkareseptejä, kommenttiboksissa sana on vapaa.
Kivaa viikkoa!

syksyn piristysruiskeet

Syksy.

Toiset rakastaa, toiset vihaa. Syksy on ihana, upeine väreineen ja tähtitaivaineen. Toisaalta taas kylmät ja pimeät aamut vaatii multa ylimääräisiä ponnisteluja.

Unelma itsestä -valmennuksen Instagram-tilillä oli jokin aika sitten kilpailu, jossa tehtävänä oli jakaa top 3 juttua, jotka tekee syksystä paremman. Ajattelin jakaa oman vastaukseni myös täällä. Hyviä vinkkejä sain silti muiden vastauksista syksyn helpotukseksi!

1. Valosta nauttiminen. Aurinko tekee ulkona väreistä vielä upeempia ja kynttilät luo ihanasti tunnelmaa hämärissä illoissa.

2. Herkuttelu. Viini kynttiläillallisella tai kaakao ja donitsi päiväkahvilla piristää päivää. Ja elämää.

3. Kivojen juttujen tekeminen. Mä tykkään neuloa, käydä leffassa ja tehdä juttuja kavereiden tai poikaystävän kanssa. Kivaa on myös lämpimiin ja ihanan värisiin syysvaatteisiin pukeutuminen.

Vaikka syksy onkin jo pitkällä, niin eiköhän näistä talvellakin irtoa iloa! Mitkä on teidän suosikkijuttuja syksyssä?

viikonlopun tuparihommia

Heipsan!

Ihana aurinkoinen maanantai on hyvä tapa aloittaa uus viikko, varsinkin mahtavan viikonlopun jälkeen! Vaikka sunnuntaina olikin erittäinm väsynyt fiilis, kokonaisuudessaan viikonloppu oli mahtava. Perjantai-iltaa vietettiin poikaystävän kanssa kotosalla lauantain tupareihin valmistautuen, ja lauantaina saatiin tupa täyteen rakkaita ystäviä.

Meidän tuparimenu koostui pääasiassa suolaisista naposteltavista ja tietenkin boolista. Mietittiin mikä on hyvää ja helppoa ja alettiin sen pohjalta koostaa menua. Alkuperäinen suunnitelma muokkautui sopivaksi lauantaita varten. Boolia ei tarvinnut kovin paljon miettiä, sillä päätettiin lähteä liikkeelle niistä, mitä kaapissa oli jo valmiina. Apuna käytettiin Alko boolilaskuria.

Tuparimenu

Temen perunasalaatti
Kinkku-aurajuustopitsakiekot
Kylmäsavulohiruisnapit
Feta-kasvispiirakka
Valkosipuli- ja yrttivoipatongit
Mokkapalat
Suklaamuffinssit
Sipsut
Karkit
Suolakeksit

Omenainen booli

0,5 l kirkasta (80%)
0,5 l likööriä (15%)
1 l omenamehua
1,5 l omenakivennäisvettä
1,5 l Spritea
1,5 l sitruunakivennäisvettä
jäisiä viinirypäleitä jääpaloiksi

Booli saatiin porukalla tuhottua kokonaan illan aikana - onneksi! Siitä olisi sunnuntaina ollut ikävää hankkiutua eroon. Ruokaa jäi jonkin verran, varsinkin noita makeita syötäviä. Suolaiset tekivät illan mittaan hyvin kauppansa ja perunasalaatti ja kasvispiirakka tuhottiin Tellun kanssa jatkojen jälkeen terassilla rauhoittuen ja vettä juoden.

Ystäviä saapui pitkin iltaa ja meitä muistettiin ihanilla korteilla ja lahjoilla! Ensimmäisen kortin toi posti jo torstaina. Monissa korteissa oli yhteinen piirre: tytöt oli kirjoittaneet tekstin ja pojat oman nimensä. Hymyilytti. Niin paljon kaikkea ihanaa ja tarpeellista. Oon niin onnellinen kaikista näistä ystävistä, jotka teki lauantaista loistavan, olemalla paikalla tai hengessä mukana. ♥

Toivottavasti muidenkin viikko on alkanut yhtä hyvin, tai jos ei, niin toivottavasti se muuttuu sellaiseksi heti paikalla. Mä meen nyt jatkamaan siivousta ja fiilistelemään uusia juttuja.

syksyn eka mustikkapiiras

Eräänä loppukesän torstaina kotikulmilla vieraillessani äiti lähti käymään mustikkametsässä ja sai hyvän saaliin siihen nähden, että aikaa ei vierähtänyt kauaakaan. Aikaa ei vierähtänyt kauaakaan myöskään siinä, että osa marjoista päätyi taikinan ja täytteen välissä uuniin, lautasille ja vatsoihin.

Näin syksyllä ei juuri tuoreita marjoja saa, mutta pakkasesta (omasta tai äidin) voi kaivaa mustikoita ja loihtia herkkua käden käänteessä! Tässäpä oiva ohje pimenevien syysiltojen iloksi.

Kermaviili-mustikkapiiras 

Pohja
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
1 dl grahamjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta 

Täyte
2 dl kermaviiliä
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 muna
n. 3 dl mustikoita

Voitele vuoka. Voit myös jauhottaa se korppujauhoilla tai mannasuurimoilla. Vaahdota voi ja sokeri, sekoita joukkoon muna ja sen jälkeen kuivat aineet. (Meillä ei ollut grahamjauhoja, joten käytettiin vain vehnäjauhoja ja hyvää tuli.) Kaada taikina vuokaan ja painele se tasaiseksi (apuna voi käyttää jauhoja). Mustikat voi lisätä joko suoraan pohjan päälle tai sekoittaa täytteeseen. Me lisättiin ne pohjan päälle ennen muuta täytettä. Täytteen sekoittaminen käy helposti: ainekset vain sekaisin keskenään. Täyte kaadetaan pohjan päälle. Koko komeus uuniin, paistetaan 200 asteessa 35-40 minuuttia. Leikkaaminen onnistuu parhaiten kun piirakka on saanut hiukan jäähtyä. Ja sit saa nauttia!

 Mikä on teidän lempparein mustikkaresepti? Mun on pakko sanoa että tämä, vaikka paljon muutakin hyvää niistä saa. Rahkan kanssa maistuvat myös! Kokeilemisen arvoisia reseptejä saa vinkkailla kommenteissa. ;)

Mustikkaisia pusui teille lukijoille, pus!

valkeat villasukat

Mä pidän neulomisesta. Oon pitänyt siitä asti, kun sen ala-asteen kässätunnilla opin. Ekoja neuletöitä, mitä tein, oli kirjavasta harmaasta langasta tehty hiiripehmo, puna-siniraidallinen pannulappu, ja tummansiniset tossut, joista toinen oli valtavan suuri ja toinen puolta pienempi (käsiala oli vielä hieman hakusessa). Kässätunnilla opeteltiin tekemään myös tumput - tai ainakin tumput minä tein, voi olla että siellä joku muu teki jotain muuta. Myös yläasteen kässätunnilla tein tumput. Ja aika monet muutkin.

Jossain vaiheessa mä päätin, että nyt saa tumppujen kutominen riittää, ja päätin kokeilla vaihteeksi jotain vähän haastavampaa: villasukkaa. Mun ensimmäinen villasukka oli aika epäonnistunut yritelmä, lähinnä siksi, että tuntui loogiselta kaventaa kaksi yhteen ensimmäisen puikon alussa ja tehdä ylivetokavennus neljännen puikon lopussa. Jep, kaikki kavennukset siis villasukan pohjaan, vierekkäin. Se oli melko huvittava, äidillä taitaa olla se jossain tallessa vielä.

Opin villasukan neulomisen kantapään kautta (hehhe!), onneksi. Jos työ olis mennyt enemmän vikaan, voi olla etten ois enää edes yrittänyt. Kyllä siinä taisi hetki mennä, ennen kuin tein seuraavat sukat, mutta sen jälkeen olen niitäkin tehnyt enemmän ja vähemmän. Lähinnä yhdestä langasta, joko yksivärisestä tai kirjavasta, mutta olen minä raitojakin tehnyt. Kerran otin jostain saamastani sukasta mallia ja tein siihen kuviota, mutta en tiedä mikä sen nimi oli. 

Kun niitä tavallisia villasukkia tuli tehtyä tarpeeksi, kaipasin minä taas hieman haastetta elämään, ja halusin opetella jotain uutta. Novitan nettisivuilta löysinkin ohjeen niin nätteihin sukkiin että huh. Ohje piirakkasukkiin löytyy linkin takaa. Mun mielestä tää näyttää tosi monimutkaiselta, joten yllätyin ohjeen helppoudesta! Näiden tekeminen oli suorastaan nolottavan pitkällinen prosessi, mutta nytpä sain ne pois puikoilta. Juuri sopivasti, että ehdin vielä jotain neuloa joulupaketteihin. Nämäkään sukat eivät jää omiin koipiin, vaan päätyvät joulupakettiin.

Varmasti tulen tekemään vielä yhdet jos toisetkin piirakkasukat, mutta seuraavaksi kaipaan jotain hieman nopeampaa (=yksinkertaisempaa) tehtävää. Jossain vaiheessa on tarkoitus kokeilla osaamistani myös valepalmikon kanssa. Onhan noita kokeilemisen arvoisia ohjeita vaikka millä mitalla, mutta ainakin nyt teen sellaisia juttuja, mihin on langat ja puikot valmiina - villasukkia siis, kun 7 veikkaa löytyy varastosta useammassa värissä.

Kommentteihin voi suositella vaikka omaa neuleblogia, ne on koukuttavia (hehhee!) ja yleensä täynnä kaikkea ihanaa! :)

työnhaun starttausta

Mun mielestä oli hieman huvittavaa saada postissa kutsu saapua TE-palveluiden ja sen yhteistyökumppanin Spring House Oy:n järjestämään Työnhaun Startti -tilaisuuteen, kun oon ollut jo useamman kuukauden työttömänä ja lähettänyt työhakemuksia vaihtelevalla aktiivisuudella vuoden alusta lähtien.

Mutta maanantaiaamuna otin suunnaksi Pasilan ja Työnhaun Startin. Sainpa ainakin itseni hereille ja liikkeelle ajoissa! Parin tunnin tilaisuus meni nopeasti ja käteen jäi muun muassa superhyödyllinen linkkilista työnhaun avuksi.

Tässä postauksessa ajattelin kertoa muutaman kuulemani neuvon. Myöhemmin on tulossa isompi työnhakuun liittyvä postaus, jossa kerron vähän omia kokemuksia ja jaan hyödyllisimpiä linkkejä. Mutta nyt paluu maanantaiaamupäivän tilaisuuteen!

Mitä työnhakijana kannattaa siis tehdä?

1. Suunnittele
- päätä mitä työtä haluat tehdä ja missä
- tee työttömänä jotain kehittävää, joka voi auttaa saamaan töitä
- aseta tavoitteita (esim. montako hakemusta lähetät ja missä ajassa)

2. Päivitä asiakirjat
- luetuta jollain ulkopuolisella CV ja hakemus
- laita some-kanavat kuntoon
- kohdenna hakemuksesi tehtävään

3. Ole aktiviinen
- hyödynnä mahdollisimman monia kanavia
- soita työnantajille hakemuksen perään
- osallistu tapahtumiin (messut, rekrytapahtumat, yritysten verkostotapahtumat)

Minkä eri kanavien kautta voi löytää työpaikan?

Työnhakukanavia
- verkostot
- yritysten omat nettisivut
- some
- messut
- hakukoneet
- CV-netti
- rekryfirmat
- oman liiton julkaisut

Miehet kuulemma löytävät naisia useammin työpaikan verkostojensa kautta. Tämä johtuu siitä, että miehet puhuvat tavatessaan useammin työasioista kuin naiset. (Tiedän mistä alan puhua vieläkin enemmän kavereiden kanssa...)

Mielenkiintoista ja mulle uutta oli myös se, että organisaatiomuutokset vaikuttaa työpaikkoihin. Tai siis ei se sinänsä, vaan se, että myös vaihdokset ylimmässä johdossa voivat vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Eli tiedotusvälineitä seuraamalla saa selville missä tapahtuu muutoksia, ja niihin firmoihin on mahdollisesti tulossa avoimia paikkoja hakuun. Tätä ainakin aion hyödyntää jatkossa!

Tilaisuuden jälkeen lähdin kotia kohti, ja kirjoitin esittelyni Te-palveluiden CV-nettiin, koska sitä kautta voi löytyä joku piilotyöpaikka. Ihan hyvät eväät sieltä sain, mutta samalla tuli huomattua että on mullakin työnhakutaidoissa vielä aika paljon hiottavaa. Aina voi parantaa!

Miten sä olet löytänyt työpaikan? Tai jos et ole, mitä vinkkejä työllistymiseen kaipaat toiselta työttömältä? Kommentoi alle :))

elämäni ensimmäinen vispipuuro

Vispipuuro, vatkattu marjapuuro, prinsessapuuro... Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta yhtä monta voi olla sillä vähemmänkin rakkaalla. Vispipuuro ei todellakaan kuulunut lapsena mun herkkuihin, ei, vaikka kutsumalla sitä prinsessapuuroksi yritettiin todennäköisesti saada mun lisäksi muutkin lapset syömään sitä.

Nykyään oon kuitenkin vähemmän nirso, ja saatuani äidiltä tuliaisiksi puolukoita viime viikolla, innostuin jopa itse kokeilemaan sen tekemistä!

Puolukat kelluu kattilassa.

 Vatkattu marjapuuro (4-6 annosta)

1 l vettä
4 dl marjoja (puolukoita tai punaherukoita
1½ dl mannasuurimoita
1½ dl sokeria
ripaus suolaa

Keitä marjoja vedessä n. 10 min. Vatkaa huolellisesti mannasuurimot hitaasti ripotellen kiehuvaan liemeen. Keitä puuroa miedolla lämmöllä vielä n. 10 min. Mausta puuro sokerilla ja ripauksella suolaa. Anna jäähtyä ja sitten vatkaa se kuohkeaksi sähkövatkaimella.

(ohje: Kotimaista-mannasuurimopakkauksen kylki)

Puolukat kiehuu kattilassa.

Mannasuurimot mukaan!

Ja ta-da!

Vaikka ohjeessa sanottiin 4-6 annosta, en ihan niin suuri fani ole, että tämä olisi neljään annokseen mennyt. Varsinkaan kun asuinkumppanini ei syö vispipuuroa kuin kermavaahdon kanssa. Turhan iso annos siis tähän talouteen.

Epäonnistuin myös mannasuurimoiden vispaamisessa, ja puurooni päätyi jonkin verran suurimomöykkyjä. Seuraava yritys onnistunee sitten paremmin! Muuten vispipuuro oli helppo tehdä, ja lopputulokseen olen melko tyytyväinen.

Entä sinä? Syötkö vispipuuroa, ja jos kyllä, niin minkä kanssa? Itse lisään puuron päälle sokeria, ja joskus myös maitoa. :)

juomapeli pimenevien iltojen ratoksi

Syksyn saapuessa illat pimenevät ja ulkona viilenee - miksipä siis kannattaisi poistua kotoa ulos kylmään ja pimeyteen, kun aikaa voi viettää rattoisasti myös kotisohvalla?

Lähde: Facebook

Netflixistä löytyy sarjoja vaikka millä mitalla, ja sieltä katsottavaksi valikoitui Drop Dead Diva (IMDb). Jonkin verran sarjaa katsottuani aloin huomata asioita, jotka toistuvat jaksosta toiseen. (Näitähän on joka sarjassa!) Nämä toistuvat asiat sopivat kaikkein parhaiten juomapeliin.

Drop Dead Diva -juomapelin säännöt:

ota huikka (tai juo shotti, pelaajat voivat itse määritellä), kun

• Stacy tuo (tai on itse) uuden asiakkaan Harrison & Parkerille
• Jane aikoo paljastaa Graysonille salaisuutensa
• Musikaalikohtaus tapahtuu
• Jane herää erikoisesta unesta
• Joku puhuu Debistä
• Joku sanoo arvon tuomari (your honor)
• Joku muistuttaa todistajan vannoneen valan ("you're under an oath")
• Harrison & Parkerin lakimies voittaa jutun

Tässäpä näitä, siis meidän juomapelin säännöt. Kommentoikaa ihmeessä jos keksitte täydennystä! Ja samalla saa toki jakaa omat juomapelisuosikit ;)

***

And this time also in English, because I didn't find any drinking games for this show by googling.

Drop Dead Diva -drinking game:

take a sip (or a shot, you can decide) every time...

• Stacy brings a new client for Harrison & Parker (or is the new client herself)
• Jane is going to reveal her secret to Grayson
• There's a musical scene
• Jane wakes up from extraordinary dream
• Someone mentions Deb
• Someone says "your honor"
• Someone says "you're under an oath"
• Attorney from Harrison & Parker wins their case

Please leave a comment if you have any suggestions about the rules!

syksyinen sosekeitto

Helou!

Viime viikonloppuna oli asuinkumppanillani aikaa kokata, viikolla se homma kun on jäänyt mun harteille. Ruokalista oli suunniteltu jo etukäteen ja jääkaapista löytyivät ainekset kasvissosekeittoon. Meidän sosekeittoon tuli perunoita, bataattia ja porkkanoita, Koskenlaskijaa ja mausteita. Annoksen viimeisteli creme fraiche.

Mä tykkään sosekeitoista. Ensinnäkin ne maistuu hyvältä ja toiseksi niitä on helppo valmistaa. Keväisellä Puolanmatkalla söin bataattisosekeittoa yhdellä lounaalla ja se oli hyvää! Aikaisemmin olen tehnyt vain porkkanakeittoa ja kesäkurpitsakeittoa. Tykkään myös siitä, kuinka sosekeittoihin saa helposti vaihtelua lisäämällä jotain kasviksia, jättämällä jotain pois tai vaihtamalla sulatejuuston makua.

Mitä seuraavalla kerralla tekisin toisin? Lisäisin keittoon nestettä ennen siirtämistä jääkaappiin. Ruoka jätettiin tarkoituksella melko paksuksi, mutta lämmitettynä se muistutti hieman vauvanruokaa. Maku oli kuitenkin edelleen hyvä. ;) Tätä tulee varmasti tehtyä vielä kerran jos toisenkin syksyn ja talven mittaan!

Kivaa viikkoa sulle! Jos mielessä on joku ultimaattisen loistava sosekeittovinkki niin sen voi naputella kommenttiboksiin. ☺

kylmäsavulohiomnomnom

Helouuu!

Miten teidän viikko on mennyt? Toivottavasti hyvin!

Mulla on nyt tosiaan nämä muuttopuuhat hyvin kriittisessä vaiheessa, ja lähiaikoina tulossa on muuttamiseen liittyviä postauksia joita jo lupailin. Tämän postauksen julkaisun ajastin, jotta tämäkään blogi ei ihan täysin hiljene muuttopuuhien ajaksi. Tässä olisi siis tarjolla ruokapostaus, ja hyvästä ruuasta olisikin.

Olin kerran yksillä synttäreillä, missä oli tarjolla kylmäsavulohitäytteisiä ruissipsejä - ja voi pojat ne oli hyviä. Tein niitä itse tässä kesällä ja onnistuin hyvin, mutta vaikeaa siinä olisi ollutkin epäonnistua!  Siellä ne oli aseteltu tarjolle valmiiksi täytettynä, mutta mä jätin sen kulhoon josta sai sitten itse "dipata" täytettä ruissipsille. Tässä siis ohje, jos joku muukin haluaa kokeilla.

Tarvitset paketin kylmäsavulohta (mulla näyttäisi olevan 150 g), purkin (200 g) kylmäsavulohituorejuustoa (toki voi kokeilla myös muita makuja, mä oon pitäytynyt vielä tässä alkuperäisessä ohjeessa) ja punasipulin (niin ison tai pienen ku haluut).

Kuvasta puuttuu ruissipsit. Niitä tarvii pussillisen. Mä ostin Rainbow'n sourcream&onion-maustettuja versioita mutta mikä tahansa käy.

Ihan ensimmäiseksi suosittelen kippaamaan tuorejuuston kulhoon ja sekoittamaan sen vähemmän jäykäksi, että lohen ja sipulin lisääminen helpottuu. Mulla oli tollanen Iittalan Satumetsä-kulho (ehkä 0,6 l) ja se tuli aika täyteen. Jos teet niin kuin minä (eli olet vähän laiska tiskaamaan) ja haluat sekoittaa täytteen tarjoilukulhossa, valitse isompi. Voit myös sekoittaa tämän eri astiassa ja joko laittaa tarjolle toiseen kulhoon tai täyttää sipsit valmiiksi.

Leikkaa lohi ja punasipulit pieneksi ja sekoita tuorejuuston sekaan. (Kuten kuvasta näkyy, isompi kulho olisi ehkä ollut tarpeen. Mutta minkäs teet, muistanpa ainakin seuraavalla kerralla.)

Pahoittelen hieman tärähtänyttä kuvaa!

Dippaa ja nauti! Niin yksinkertaista se on.

Onko arvon lukijoilla hihassa jotain ässää, helppoa ja maukasta reseptiä ruissipsitäytteeksi? Kuulen mielelläni kommenteissa muita kokeilemisen arvoisia ohjeita. Ja saa ehdottomasti olla muutakin kuin täytettä ruissipsuille! Antakaa palaa, sana on vapaa.

kotibrunssi

Tietty tästäkin piti lisätä kuva myös Instagramiin! Tarjotin Ikeasta. ♥

Keväällä olin vanhempien luona viikonlopun vietossa ja Yhteishyvän Ruoka-liitteessä oli juuri ollut pari ohjetta, jotka äitillä meni kokeiluun. Kinuski-suolapähkinäpalat oli toinen, aamiaispiirakka toinen. Molempia maistettu ja hyväksi todettu! Ohjeista ensin mainittua en ole itse kokeillut, mutta aamiaispiirakkaa tehtiin yhtenä viikonloppuaamupäivänä, kun oltiin herätty aikaisin ja lähdetty rajalle tankkaamaan.

Koska mä tykästyin tähän ohjeeseen, aattelin että vois olla kiva jakaa se täällä! Joten tässä siis ohje Yhteishyvästä mun kommenttien kera.

Aamiaispiirakka (Yhteishyvä Ruoka, huhtikuu 2015)
6-8 annosta 

Tarvitset: 

1 (600 g) iso lehtitaikinalevy (Meillä oli 500g lehtitaikinaa ja se riitti yli pellilliseen) 

1 prk ranskankermaa 

1 pkt pekonia (Meillä oli 2x140g ja se oli ihan sopiva määrä) 

6-8 kananmunaa (Me laitettiin pellilliseen 6 munaa) 

rouhittua mustapippuria 

(punainen paprika ja rucolaa) 

Sulata lehtitaikina, kauli niin että täyttää uunipellin, nosta uunipellille. Pistele taikinaan reikiä haarukalla. Levitä ranskankerma taikinapohjalle. 

Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi ja paahda rapeaksi pannulla. (Mä yritin saada sitä ylimääräistä rasvaa hiukan pois talouspaperin kanssa.) Levitä pekonimurut piirakan päälle.

Riko kananmunat piirakan päälle, yritä säilyttää keltuaiset ehjinä. Mausta ripauksella pippuria (tai jätä maustamatta koska unohdit, niinkuin minä). 

Paista 200 asteessa - 25 min alatasolla 

Hienonna paprika ja ripottele piirakan päälle, koristele rucolalla. (Tai jätä nekin pois koska unohdit ostaa niitä kaupasta, niinkuin minä.)

Ootteko itse kokeilleet tätä ohjetta tai jotain vastaavaa? Miten ootte onnistuneet?☺

Kiirettä on pitänyt viimeiset pari viikkoa, eikä ota loppuakseen. Aika monta juttua on meneillään. Ehkäpä elämä tästä pikkuhiljaa rauhoittuu... toivottavasti ainakin. Toivottavasti saisin vihdoin ja viimein itselleni myös työpaikan. Sepä vasta olisi onnellista!

Viettäkää kiva loppuviikko ja viikonloppu, mä ainakin teen niin. Aion ainakin syödä metrilakua, sillä viikonloppuna vanhoilla kotikulmilla on markkinat ja minähän suuntaan kulkuni sinne. Sekä tietenkin äidin patojen äärelle, Omnom. Pus!

kesän helpoin jälkkäri

Holaa!

Mä olin vähän kahden vaiheilla julkaisenko tän postauksen vai jätänkö julkaisematta. Päädyin ensin mainittuun vaihtoehtoon joten tässä tää nyt on: maailman helpoin kesäjälkkärivinkki. (Koska mulla oli kerrankin hyvä kuva ja koska joku nyt saattaa miettiä mitä sitä kesällä söis pääruuan päälle.)

Mansikoita (tai oikeesti ihan mitä tahansa tuoreita marjoja) ja keksejä tai suklaata tai suklaakeksejä (mulla oli noit Filipinoksia mut tänki voi toteuttaa ihan oman maun mukaan, kaikki käy).

1. Perkaa mansikat.
2. Laita kippoon.
3. Avaa keksipaketti.
4. Laita toiseen kippoon.
5. Tarjoile. (Säilytä jääkaapissa jos et tarjoile heti.)

Maailman helpointa mut oikeesti mikä muu on parempaa ku tuoreet mansikat?

Mä otan mielelläni vastaan muitakin helppoja (mutta saa olla tätä haastavampia!) ja hyviksi koettuja jälkkärireseptejä. En oo mikään mestarileipuri mutta tykkään kyl kokeilla joskus jotain uutta tai vähän vaikeampaa, varsinkin jos siihen on hyvä syy.

(Sen syynhän voi aina keksiä, eikä sen ees tarvii olla erityisen hyvä.)

Kivaa viikonloppua pupuset, olkaa ihmisiksi. Pus!

näin kirjoitat opparin

Tänä keväänä rustasin oman opparini ja illalla meen kirjoittamaan kypsyysnäytteen. Oon siis jonkinlainen kokemusasiantuntija, joten ottakaa pikkuiset nää neuvot ylös! Monesti opparihommat on kyl aika alakohtaisia, mut oon sitä mieltä että oon koonnut tähän aika yleispätevät neuvot. ;)

Aloitetaanpa siis alusta:

Fiilis opinnäytetyöprosessin aikana ei juuri muuttunut.

0. Hanki vertaistukea joka suunnittelee valmistuvansa samaan aikaan
Valitse mieluiten joku, joka on jo aloittanut työnsä. Se voi tsempata sua ja jos se kirjottaa myös koululla ni saat lounasseuraaki. Siltä voi kysellä neuvoja ja lisäksi sama tyyppi voi opponoida sun työn, ni sitäkään ei tarvii miettiä. Ja joka tapauksessa tarviit jonkun, jonka kanssa juhlia yhdessä kun saatte työt siihen pisteeseen että ne voi laittaa tarkastuksiin.

Opparin aikana pitää ajatella ja paljon.

1. Päätä mitä haluat ja tee se ajoissa
Mihin liittyvän työn haluat tehdä ja millä aikataululla? Harkkapaikasta kannattaa kysellä oisko niillä aiheita. Varsinkin jos haluu valmistua nopeemmin ni kannattaa kysellä opparista jo silloin ku hakee harjoittelupaikkaa. Joka tapauksessa opparin suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Sit sitä kerkii muokkaamaan ja pitämään vähän mietintätaukoja.

2. Ole aktiivinen
Laita sähköpostia eri yrityksiin, hyödynnä suhteet. Joilla firmoilla on nettisivuilla oma kohta oppareille työpaikkojen yhteydessä. Mä laitoin mailia firmaan X, kysyin oisko tarvetta opparille ja ehdotin samalla muutamaa juttua, mitä ite halusin tehdä. Vähä myöhemmin kirjoitettii sopparit.

Kun on ajatellut, mitä pitäisi tehdä, saattaa iskeä sellainen fiilis ettei halua tehdä niitä eikä mitään muutakaan.

3. Älä jää kotiin kirjoittamaan (lue: "kirjoittamaan")
Ei siitä tuu mitään. Mee kirjastoon tai koululle. Plussaa on se että lähdekirjat on lähellä, ei tarvii käyttää omaa nettii ja koululla voi myös käydä syömässä, eli välttyy ruuanlaitolta! Kirjastossa ei myöskään oo yhtä paljon asioita joita tehdä kirjoittamisen sijaan: ruuanlaitto, siivoaminen ja tiskaaminen alkaa tuntua yllättävän houkuttelevilta kun kotona yrittää saada tekstiä aikaan. Ainakin mä oon todennut hyväksi kirjaston, erään tuttuni neuvosta. Se oli yks parhaista neuvoista joita oppariin liittyen oon saanut!

Kun deadline lähestyy, olo saattaa tuntua tältä. Tai oikeastaan deadlinen ei ees tarvii olla kovin lähellä.

4. Lue muiden töitä
Ja varasta niistä lähteitä ja ideoita sisällysluetteloon. (Älä kuitenkaan kopsaa toisen työtä, se on rumaa ja noloa. Mieti mitä sun ohjaaja sanoo ku plagiointitarkastus kertoo sille että et oo tehny omaa työtäs ite?)

5. Kirjoita ja tallenna
Kirjoita, tallenna, kirjoita, tallenna, kirjoita, tallenna. Muista tallentaa moneen paikkaan, ettei käy huonosti. Mä kirjoittelin kirjastossa, ni koneelle en tallentanut työtäni. Tallensin sen vähintäänkin muistitikun lisäksi Google Driveen. Suosittelen lämpimästi. Sit ei oo huolta että päätyis feissarimokiin siks urpoks, jonka kone varastettiin ja sen työ meni sit siinä mukana.

Rhaaaoomnomnomnomnomnom.

Stressisyöjälle:
6. Aloita herkkulakko
Tee niinku minä ja aloita kolmen viikon herkkulakko kolme viikkoa ennen kuin työ pitää laittaa Urkundiin. Voin kertoa että herkkulakon aikana teki tiukkaa sekä opparin että herkuttomuuden kanssa. Se ei ollu ihan paras yhdistelmä mut vaihtoehto ois voinut olla se että vedän karkkia nassuun minkä kerkiän. Purkka on hyvä vaihtoehto. Ja pähkinät.

7. Muoksmuoks
Kun oot kirjoittanut ja tallentanut tarpeeksi, pidä taukoa ja muokkaa tekstiä. Jos oot ollut fiksu ja aloittanut ajoissa, ehdit muokkailla tekstiä useammankin kerran. Tietty siitä tulee parempi mitä enemmän aikaa sitä on hioa. Jos mahdollista, hanki joku pilkunviilaajafrendi joka oikolukee sun työn ja antaa korjausehdotuksia. Tee se varsinkin jos tiedät, että sul on ongelmii oikeinkirjoituksen kanssa.

Jos Britney on selvinnyt vuodesta 2007, ja mä oon saanut kirjoitettua opparin, niin siihen pystyy kuka tahansa! Tsemii kirjoitusurakkaan pikkumiisut!

Jossain vaiheessa onkin ehkä odotettavissa "näin saat duunii" -postaus, mutta ainakaan vielä sellaista ei oo tulossa.

Ps. Antakaa mulle töitä!