maanantai 20. heinäkuuta 2015

stressaako?

 Mua stressaa monet asiat.

Tärkeät deadlinet, jännittäminen ja epätietoisuus aiheuttaa mulle huonoa stressiä. Tärkeitä deadlineja ovat olleet valmistumista edellyttäneet jutut, kuten tutkintotodistusanomuksen lähettäminen ja opinnäytetyön palauttaminen. Erityisesti stressaa, jos jonkin asian tekeminen ei ole täysin itsestä kiinni, vaan on jonkun muun aikataulusta riippuvainen. Tällä hetkellä valloillaan on kasvava epätietoisuuden tunne tulevaisuudesta - koska mulla ei oo töitä, en voi tehdä kovin pitkän tähtäimen suunnitelmia. Mitä jos ei oo rahaa tai jos satunkin nappaamaan työpaikan ja oonkin jo sopinut menoa?

Hyvää stressiä aiheuttavat muun muassa vähemmän tärkeät deadlinet, ja joissain asioissa jopa tarvitsen sitä stressiä saadakseni jotain valmiiksi (oppimispäiväkirjat kouluajoilta on hyvä esimerkki). Lähestyvä deadline takaraivossa olen saanut paljon aikaiseksi ja tehtävät palautettua ajallaan. Saan työskenneltyä tehokkaammin kun keskityn yhteen juttuun sen aikaa, että se on valmis. Siksi yhdessä illassa kirjoitetut tehtävät on olleet helpompia tehdä.

Mulla on stressin purkuun liittyen joitain aika huonoja tapoja - päällimmäisenä mielessä syöminen. Ruoka (ja herkut) tuo hetkellistä helpotusta pahaan oloon, mutta lopulta siitäkin saattaa tulla morkkis. Yleensä tulee. En ole ihan varma mistä tämä stressisyöminen on saanut alkunsa mutta siitä pitäisi kyllä päästä eroon.

Omasta mielestäni saan purettua stressiä parhaiten puhumalla jonkun kanssa. Aina ei edes tarvitse puhua siitä asiasta, joka stressaa, vaan mistä vaan aiheesta höpöttely helpottaa ja auttaa ainakin hetkeksi unohtamaan stressin aiheuttajat. Aika usein jopa välttelen joistain stressaavista asioista puhumista. Poissa ajatuksista, poissa ajatuksista.

Musiikki on monelle muulle se tärkein apu kun stressaa, eikä se mullekaan täysin turha ole. Stressaavissa tilanteissa en kuitenkaan kuuntele iloista musiikkia, vaan surullista. Tai neutraalia. Paitsi silloin, kun heittäydyn oikein villiksi, laitan popit soimaan ja alan joraamaan musiikin tahdissa välittämättä siitä tömiseekö naapurin katto ja kuinka hölmöltä näytän.

Mikä teitä stressaa ja miten saatte purettua stressiä? Onko jotain idioottivarmaa konstia stressinlievitykseen olemassa? Jättäkää toki kommenttikenttään ajatuksia!

Nyt toivotan stressitöntä päivänjatkoa ja loppuviikkoa. Pus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Herättikö postaus ajatuksia? Kerro mulle niistä!